Tänään epäonnistumisen päivänä olen pohtinut onnistumisen ja epäonnistumisen eroa. Jos ei välittömästi onnistu, niin onko epäonnistunut? Jos heti onnistumisen jälkeen epäonnistuu, niin onnistuiko silloin ollenkaan? On selvää että jossain kohtaa elämässä onnistuu ja epäonnistuu. Onnistumisen jälkeen voidaan taas epäonnistua ja päin vastoin.
Mikä on siis onnistumisen määre?
Olen itse viimeisen puolen vuoden aikana kokenut kumpaankin onnistumista - isosti. Olen myös havainnut että ihmiset suhtautuvat myönteisemmin onnistumisiin. Epäonnistumisen myötä etsitään vikoja ja syitä. Kun onnistutaan ei kyseenalaisteta. Ihmiset pelkäävät epäonnistumisia, itsekkin pelkään, mutta luultavasti omien kokemuksien kautta on lisää henkistä pääomaa kohdata seuraava epäonnistuminen. TAI pitäisikö sitä odottaa ollenkaan vaan nähdä nämä kaksi erilaista onnistumista täysin sidottuna toisiinsa. Onnistumisen jälkeen epäonnistuu ja epäonnistumisen jälkeen onnistuu.
Ja siten kutsua tätä päivää vaikka "erilaisten onnistumisien" - päiväksi.
Minkälaisia onnistumisia sinulla on?
XO,
Suvi
